Ajankohtaista

11.04.2022

Pellolta tankkiin - peltobiomassat turvaamaan omavaraisuutta energian ja ruuan tuotannossa

Pelloilla kasvatetaan energiaa ihmisille ja eläimille. Mutta voisiko pelloilla kasvaa energiaa myös biokaasun tuottamiseen? Voisiko pellolta tulla hyvää pöydän lisäksi myös auton tankkiin tai teollisuuden tarpeisiin?

Suomalaisia peltoja on vuosittain useita satoja hehtaareja kesannolla eli ilman tuotannollista viljelyä. Luonnolle, pellolle ja ympäristölle on kuitenkin hyötyä pellosta, joka on kasvipeitteinen koko vuoden. Pellon käytön erilaiset vaihtoehdot parantavat peltomaan kasvukuntoa ja vähentävät ravinnekuormitusta.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan (selvitys vuodelta 2005) nykyisestä peltoalastamme voidaan tarvittaessa noin 500 000 hehtaaria ottaa peltobioenergian tuotantoon.

Biokaasutuotannon kapasiteettia olisi mahdollista kasvattaa Envorin Forssan biokaasulaitoksessa hyödyntämällä maatalouden biomassoja.

– Nurmen vuoroviljely parantaa monimuotoisuutta ja peltojen ruokakasvituotantoa. Symbioosista hyötyy siis myös maatalous, jonne luodaan uusia ansaintamahdollisuuksia ja työpaikkoja, toteaa Envorin toimitusjohtaja Samuli Laine.

Prosessista syntyvästä mädätysjäännöksestä saadaan korkealuokkaisia lannoitetuotteita, mikä vahvistaa ekosysteemiä. Mädätysjäännös voidaan hyödyntää sellaisenaan neste tai kuivalannoitteena.

– Biokaasuntuotannon lisääminen turvaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä energian että ruoantuotannon osalta. Lisäksi raha, joka aiemmin on mennyt fossiilisen energian tai lannoitteiden ostoon saadaan kiertämään aluetalouteen.